sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Urheilua, yhdessäoloa ja hyvää ruokaa

Siis onko mitään motivoimampaa kuin saada konkreettista näyttöä omasta edistymisestään? Numeerista todistusaineistoa siitä, ettei ne sadat hikiset tunnit salilla ja vesisateen raikastamat aamulenkit ole menneet harakoille vaan tulostakin on tullut?

Kävin eilen Inbody kehonkoostumusmittauksessa. Mittaus oli osa meidän ensimmäistä Ms. Fitness tapaamista, joka järjestettiin Helsingissä Crossfit Basement -salilla. Tapaamisesta kohta lisää. Oon käynyt mittauttamassa kehonkoostumukseni samanlaisella laitteella (Inbody 720) n. 3kk sitten.Vähän jännitti, millaisia tuloksia tällä kertaa tulee, sillä vaikka oonkin muuttunut marraskuusta paljon, pelotti mua että jos musta onkin tullut ns. laiha-läski!

Tässä vaiheessa jännitti aika kovaa että mitä tuleman piti!
 

Onneks pelko oli turha ja kaikki analyysin palaset osoitti, että oikeaan suuntaan ollaan menossa!
Tän kolmen kuukauden aikana mun paino on jojoillut jonkin verran: joulun alla se kävi jo reippaasti alle 70 kilon, mutta nyt on lihasta taas tullut hiilareitten syömisen myötä ja kokonaispainon puolesta ollaan miltei samoissa lukemissa kuin marraskuussa. Onneks paino ei kuitenkaan oo ainoa mittari! En suosittele kenenkään kuntosalin avulla laihduttavan seuraavan painoaan kovinkaan tarkasti. Mittanauha ja peilihän kertoo paljon enemmän!

Mutta niin siis itse asiaan, ihan ku juttu lähtis vähän rönsyilemään?

Lihasmassa mulla oli kasvanu miltei 3 kiloa! Eli kilo per kuukaus! Wuhuu! Nyt mennään siis normaalialueen yläpuolella, jeejee meikä on niiiiin bodari! Samassa ajassa rasvamassaa oli lähtenyt  5 kiloa! Tästä siis päästään, että rasva%kin oli -6,5 pienempi! Vielä on matkaa tavoitteeseen, mutta sinne ollaan  kuitenkin kovaa vauhtia matkalla :)

03.11.2013
 
22.2.2014

Edellisessä mittauksessa myös kävi ilmi, että mun kroppa oli lievästi epätasapainossa: jaloissa oli enemmän tavaraa ku yläkropassa. Nyt oonki treenannu yläkroppaa niin paljon, et ero oli tasottunu. Oon siis virallisesti tasapainoinen nuori nainen! ;D No okei, keskivartaloa pitäis treenata enemmän ja sen oon tiedostanut itekin, etenkin alaselän ja lantion seudun lihakset on jotain todella säälittävää.

Seuraavan kerran mitataan sitten heinäkuussa, viimeisessä näistä valmennukseen kuuluvista neljästä tapaamisesta. Jännä nähdä minkälaiset tulokset silloin tulee!

Inbody-mittauksen jälkeen meidän tapaamisen ohjelmassa oli korkkarikävelyä, lavaposejen harjoittelua, mavetekniikoiden hiomista sekä tabata-crossfit treeni! Korkkareilla kävely on mulle jo tuttua puuhaa, mut saatiin osion vetäjältä, Alona Malonelta, hyviä vinkkejä ryhdin ja kävelyn parantamiseen. Ja olihan se jännittävää testata saatuja vinkkejä alan ammattilaisen ja muiden ryhmäläisten katsellessa silmä tarkkana! Poseeraaminen oli lähinnä hauskaa, sellasta nice-to-know tyylistä settiä. Mut pakko kyl nostaa hattua fitnesskisaajille - se poseeraaminen on ihan hullun rankkaa! Asennot niin luonnottomia et aiaiauau! Käytiin läpi sekä bikini- että body fitness asentoja. Joudun vähän ehkä treenaamaan niitä lisää ennenku rohkenen julkaista kuvamateriaalia! Niin tosiaan, tapaamisessa oli paikalla myös kuvaaja Petri Mast, joten kuvia itse tapahtumastakin saatan laitella myöhemmin lisää :)

Bodycampin Ms. Fitness 2 ensimmäisen tapaamisen ryhmärämää. Kuvaajana Petri Mast.

Mavea ja tekniikoita ylipäätään treenasin jo torstaina salin oman PT:n kanssa, joten oli kiva parin päivän jälkeen tsekata valmentajien johdolla uudestaan, ettei uudet opit ollu kadonnu mihinkään. Ei ne ollu :) Ihan älytöntä kuinka erilaisen tuntuman voi saada lihakseen siirtämällä esimerkiks jalkaa sentin verran eri kohtaan, onneks on osaavia ihmisiä, joilta voi kysyä. Tekniikoiden jälkeen olikin sit viimein aika pistää hiki virtaamaan! Päivän treeni eli WOD koostui mave-burpee tabatasta. Meidät jaettiin pareihin ja parin kanssa tehtiin vuorotellen toinen mavea ja toinen burpeeta 20 sek ajan. Sit oli 10 sek aikaa vaihtaa paikkoja ja sama homma toisin päin. Tämä setti 16 kertaa eli molempia liikkeitä siis kärsittiin 8x20sek. Tabatan jälkeen yritin vielä ottaa kuvaa, mut sen verran oli mehut pois ja kädet tärisi että tässä lopputulos:

No, eiköhän siitä kuitenkin välity tärkeimmät eli punaset posket, hikinen naama ja kaikkensa antanut tyty! Ja taustalla crossfit -salia!

Tapahtuma oli oikeinoikein kiva, oli kiva nähdä ihan face2face naisia, jotka on tuttuja vaan facebookin kautta. Kaikilla oli huippu tsemppi päällä ja mave-enkkojakin siellä oli kuulemma rikottu! Niistä saa aina uutta puhtia ja motivaatiota omaankin treenaamiseen, joten nyt lähetäänkin tavottelemaan niitä kolminumeroisia painoja. Seuraava tapaaminen onkin sit reilun kuukauden päästä Tampereella, joten tulee tutustuttua paremminkin muutamiin, joiden kanssa jaetaan bensakuluja :) Tulevia yhteistreenejä odotellessa!

Sunnuntai menikin sit treeneistä palautuessa. Kävin aamulla juoksemassa 9 km ja rullailin lihaksia auki. Puolenpäivän aikaan suunnattiin mun poikaystävän ja vanhempien kanssa brunssille Töölönrantaan, joka olikin ihan tupaten täynnä ihmisiä. Onneks oli pöytävaraus! Käydään poikkiksen kanssa aika paljon brunsseilla, mut tää oli nyt mun vanhempien neitsytkerta. Kovasti tuntuivat tykkäävän, kun kyselivät muitakin hyviä brunssipaikkoja. Ja kuka nyt ei brunsseista tykkäis?! Jos joku tietää hyviä brunsseja Espoon suunnalta niin saa vinkata!

Kun masut oli täynnä, huristeltiin vanhemmille kattomaan lätkäfinaalia. Tai kattomaan ja kattomaan, itse kullakin ruoka paino vatsassa ja silmät tahto painua kiinni. Mä taisin kuitenkin olla ainoa, joka veti pikkupikkupäikkärit. Mikä siinä onkin, että lapsuudenkodissa ja muuten tutuissa ja turvallisissa paikoissa päikkärit maistuu aina niin hyvin?


 


Napattiin vielä mun siskon koira meille hoitoon, vähän harjottelemaan puolin ja toisin. Me harjottelemaan koiranomistajan arkea ja Aada puolestaan kaupunkielämää ja kerrostaloasumista. Muutamaan otteeseen on naapurit saanu kuunnella Aadasta kantautuvia sulosointuja outojen äänien häkellyttäessä koiraparkaa ja me puolestaan ollaan saatu parit ylimääräset happihyppelyt ja palloleikit normi-iltaan verrattuna. Saas nähä kuin yö sujuu! Pitäkää peukkuja :)



Hyvää yötä,
pus o kram!

Terkuin,
Laura & Aada the koira

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti